Ammattiosaajan työkykypassi -seminaari teemalla ”Tulevaisuuden tuloskunto rakennetaan nyt - kuka ottaa kopin nuorten työkyvystä” järjestettiin keskiviikkona Taitaja2012 -kilpailujen yhteydessä. Ammattitaidon SM-kilpailuissa Jyväskylässä arvioitiin ensimmäistä kertaa työkykyä osana ammattitaitoa kaikilla 42 alalla.

Seminaarin avauspuheenvuorossa valtiosihteeri Tapio Kosunen muistutti, että pohjan rakentaminen tulevaisuuden tuloskunnolle alkaa kotoa.
-Pohjaa tulevaisuuden tuloskunnolle luodaan jo lapsuudessa kannustamalla liikunnalliseen ja aktiiviseen elämäntapaan. Tutkimusten mukaan nuoruusiän aktiivisella liikkumisella vahvistetaan, että intressi aikuisenakin liikkumiseen löytyy.
Kosunen piti tärkeänä, että nuorten työkyvystä otetaan koppi ja tuetaan nuoren työkyvyn edistämistä. Tavoitteen toteuttamisessa työelämällä on tärkeä rooli olla kumppanina mukana.
-Työelämällä on tärkeä rooli motivoijana. Työpaikkaohjaajat voivat kannustaa tulevia ammattilaisia pitämään huolta työkyvystään ja hyvinvoinnistaan.

Kestävyyskunto kertoo työssä jaksamisesta
Suomalaisten työikäisten kestävyyskunnon nykyhetken tila ja ennusteet tulivat esille Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin johtajan Eino Havaksen puheenvuorossa. Havas muistutti, että opiskelijoiden kestävyyskunnon systemaattiset seurannat päättyvät peruskouluun ja sen jälkeen armeijan seurannat koskevat pääosin miehiä.
Suurta mielenkiintoa herätti Havaksen esittelemä kestävyyskunnon kehittymistä ja sitä kautta työkykyä ennustava laskuri, jossa muun muassa testihenkilön iän, sukupuolen, painon ja liikunnallisen aktiivisuuden perusteella ennustetaan kestävyyskunnon säilymistä iän karttuessa.

Mittauksissa käytetty MET-yksikkö on kestävyyskunnon mittari, joka kertoo, kuinka moninkertaiseksi aineenvaihdunnan taso nousee lepotilaan nähden. Yksinkertaistaen MET-yksikkö kertoo yksilön kuormittumisesta ja jaksamisesta työssä. Hyvän kestävyyskunnon merkitys korostuu etenkin fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä.
-Heikko kestävyyskunto on monien sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman keskeinen riskitekijä. Heikon kestävyyskunnon raja miehillä on 8 MET ja naisilla 6 MET. Hyvä kestävyyskunto suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta, kakkostyypin diabetekseltä ja metaboliselta oireyhtymältä.
-Kestävyyskunnon kehitykseen ja ennusteisiin voidaan vaikuttaa, mikäli aidosti halutaan, lisäämällä fyysistä aktiivisuutta. Ammattikoulutuksessa ovat tärkeitä olemassa yhden opintoviikon liikunta ja terveystieto, mutta ne ovat vasta hyvä alku, korostaa Eino Havas.

Työkykymenetykset tuntuvat taloudessa
 Työkyvyn edistämisen mahdollisuuksia ja vastuunkantajien etsintää jatkettiin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitokselta, apulaisylilääkäri Marja Kyrö Jyväskylän Seudun Työterveydestä, asiantuntija Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitosta. ammattiaineen opettaja Seija Ahola Tampereen ammattiopistosta, datanomiopiskelija Johan Paajanen Jyväskylän ammattiopistosta ja puheenjohtajana SAKU ry:n hallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti.

Paneelissa ja yleiskeskustelussa nähtiin seminaarin olevan tärkeän kysymyksen äärellä. Guy Ahonen muistutti, että samalla puhutaan yhteiskunnallisesti suurista rahasummista.
-Työpanosmenetyksistä, ennenaikaisista eläkkeelle siirtymisistä, sairauspoissaoloista ja työtapaturmista, kertyy vuosittain 30 miljardin menetys. Vaikka menetyksissä puhutaan miljardiluokassa, niin panostukset työhyvinvoinnin ja -kyvyn ylläpitoon tehdään miljoonaluokassa. Työhyvinvointiin satsaamisen merkitystä ei vielä ole ihan ymmärretty, arvioi Ahonen.
 

Poisoppiminen on työlästä
Keskustelua herättivät myös opiskelijoiden elämäntavat, ja niiden yhteys työkykykyyn ja opinnoissa jaksamiseen. Yleisökysymykseen vastanneet arvioivat, että ammattioppilaitoksissa tulisi eniten vaikuttaa opiskelijoiden tupakoimattomuuteen, unirytmiin ja säännöllisiin ja terveellisiin aterioihin.
-Riittävä uni tai sen puute vaikuttaa koko koulunkäyntiin, myöhästymisiin ja poissaoloihin, jotka taas vaikuttavat koko opintoihin motivoitumiseen. Opiskelijat käyvät myös paljon töissä, mikä lisää osaltaan valvomista, muistuttaa Seija Ahola.

Oikeiden työtapojen ja työkyvyn edistämisen oppimisessa haluttiin olla liikkeellä heti opintojen alusta alkaen.
-Ihan alusta alkaen ymmärrys ja asenne tulisi saada oikeaan suuntaan. Kun aloilla on tiettyjä terveyshaittoja aiheuttavia altisteita, niin myönteisen asenteen luominen on tärkeää. Ymmärrettäisiin, että ohjeet ovat työntekijän hyväksi, toteaa Marja Kyrö.
-Kouluttajina olemme yksi, joka ottaa kopin. Kouluttajilla on oltava uusin tietämys ja hyvää yhteistyötä työelämän kanssa. Työelämä on myös iso ja monesti vaikuttavampi opettaja. Vääristä tavoista poisoppiminen on paljon vaikeampaa kuin alusta alkaen uuden oppiminen, lisää Seija Ahola.

Työelämän välttämättömyys
Ammattiosaajan työkykypassi tulevien ammattiosaajien työkyvyn edistäjänä nähtiin keskustelussa hyvänä välineenä. Yleisöstä kaivattiin tulevissa työkykypassitoimenpiteissä työelämätietoisuuden lisäämistä, tiedottamista, koulutuksen järjestäjien vastuunkantoa ja lisää toimijatahoja kuulemaan ja toimimaan asian edistämiseksi. Työkykypassin käyttöönoton edistymistä ehdotettiin mitattavaksi koulutuksen järjestäjällä laatukriteerinä tai talousarviossa yhtenä tekijänä.

-Seminaari osoitti, että moni suhtautuu työkyvyn edistämiseen mielenkiintoisena kuriositeettina, ei suomalaisen työelämän välttämättömyytenä. Koulutuksessa tulee nostaa esille työkykypassissakin mainittuja toiminta- ja työkykyä edistävää liikuntaa, terveystietoa ja ammatillisia työkykyvalmiuksia. Painottaa tiedon ja yleisen aktiivisuuden merkitystä, arvioi Guy Ahonen.
-On hurja tilanne, kun moni nuori ei pidä edes välttämättömänä tai mielenkiintoa herättävänä osallistumista työelämään. Nuoren oman roolin löytämistä yhteiskunnassa on tärkeää tukea.